Auto sana pohjautuu latinan sanaan ”mobilis”, joka tarkoittaa liikkuvaa. Kuten kaikki tietää, niin autohan tarkoittaa moottorivoimin liikkuvaa ajoneuvoa, jolla voidaan kuljettaa sekä henkilöitä, että tavaroita.
Auton esihistoria ulottuu jopa satojen vuosien päähän. Muun muassa Leonardo da Vinci kehitteli ajatusta jousivoimakäyttöisestä kulkupelistä. Myös Newton pohti autoa, joka liikkuisi höyrypurkaukseen perustuen. Hän oli oikeassa, sillä ensimmäinen auto perustuikin höyryvoiman käyttöön ja se oli kehitetty armeijaa varten 1700-luvun lopulla. Tämän kehitti Cugnot. Valitettavasti hänen kehitystyö päättyi rahoituksen ehtymiseen, kun hänen autonsa joutui onnettomuuteen.
Höyryautot olivat alkujaan painavia, sillä painekattilat olivat suuria ja näin ollen autot kuluttivat myös paljon polttoainetta. Tämän vuoksi ratkaisuksi koitettiin keksiä sähkökäyttöisiä autoja. Tosin niissäkin törmättiin samoihin ongelmiin, eli akkujen raskaaseen painoon ja siihen, että autot saavuttaisivat sellaisen käyttösäteen, että niillä olisi käytännössä järkevää ajaa.
Toisin sanoen jo satoja vuosia sitten pohdittiin samoja asioita kuin nykyäänkin auton kehittämisessä; polttoaineen kulutusta, auton kokoa, turvallisuutta ja sähköautoissa tehokkaita akkuja, joiden avulla matkanteko onnistuu. Nämä ovat myös niitä asioita, joita jokainen tämän päivän auton ostaja joutuu miettimään auto-ostoksillaan. Olipa kyseessä sitten vanhan tai uuden auton hankinta.
Luonnollisesti tekniikka on edennyt pitemmälle kuin vuonna 1885 valmistetussa ensimmäisessä polttomoottorilla liikkuneessa autossa, jonka valmistajana oli Benz. Tänä päivänä autojen kohdalla puhutaan turvallisuustekniikoista ja siitä, millainen auto soveltuisi ominaisuuksiltaan eri kuluttajaryhmille. Auton ominaisuuksia ja varusteluja kohdennetaan lähes kaikkiin tarpeisiin niin lapsiperheille kuin ikäihmisillekin, kaupunkiajoon kuin maastoonkin. Uusien autojen varustelussa tuntuu olevan vain taivas kattona. Eikä ihme, sillä tulevaisuuden robottiautojen tekniikat hyödyntävät lähtökohdiltaan samoja tekniikoita kuin tavallisten autojenkin kohdalla. Robottiautojen parissa ahkeroivat insinöörit voivat tuntea olevansa pellepelottomia, kun heillä on mahdollisuus soveltaa mielikuvitusta sellaisen robottiauton kehittämiseen, jossa ei ole kuljettajaa.
Kaikki eivät halua välttämättä uutta autoa ja uusinta tekniikkaa, vaan heille riittää kunnossa oleva, käytetty auto. Tällöin usein kukkaro sanelee hintahaarukan, jonka perusteella autohankintoja tehdään. Pää on kuitenkin pidettävä kylmänä, vaikka millainen dollarihymy astuisi eteen. Faktoista on otettava selvää, ettei ostettaisi sikaa säkissä. Koeajo on yksi tärkeimmistä keinoista, jolla potentiaalista menopeliä voidaan arvioida.